Onko pakko tulla sisälle jos ei tahdo?

Meidän etupihalla näyttää tällä hetkellä tältä:

Tontin reunalla kasvaa metsästä siirretyt pihlajat, joita rungollisina yritän kasvattaa. Taustalla takanurkassa taas kasvaa myös metsästä siirretyt pienet kuusentaimet, joita leikkaan säännöllisesti joka kevät että niistä kehittyisi komeat kartiokuuset.

Pihakiveystä ollaan jatkettu viime kesänä polun muodossa leikkipaikalle. Sorapinnalta tuli sisälle niin paljon hiekkaa että tämä on aika hyvä ratkaisu. Nyt riittää lakaisu silloin tällöin. Seinän vierustalla on vanha rakennusjäte, iso palkin palanen, jonka öljysin mustanruskeaksi. Sen alle olisin halunnut oikeat kivet, mutta sopivia ei lähistöltä löytynyt tai oikeastaan ei jaksettu raahata, joten laitoin kaksi kevytsoraharkkoa, jotka maalasin myös, niin eivät niin selkeästi harmaina erotu.

Kivetyn polun keskeltä lähtee nurmikon poikki laatta-askelpolku sillalle. Sillan kautta pääsee vieressä kulkevalle epäviralliselle polulle ja läheiselle urheilukentälle.

Reunakivet sain tänään loputkin maahan, yksi jäi vielä ostoslistalle.

Kiveystä jatketaan polun päädyssä näkyville matalille viistetyille reunakiville asti. Polun vasemmalle puolelle tulee sermin pätkä ja luultavasti jatkan vasemmalla näkyvää kukkapenkkiä sermille asti. 

Oikealla puolen taas on myös istutusalue, jota aloin jo hieman laajentamaan että se ulottuisi kiveykseen asti. Siirsin jo kattotiilipalaset ja kaivoin hiekkaa pois. Multaa tilalle ja kuunliljojen siirto. Tähän pitäisi ostaa riippahernepuu. Toissa kesänä tästä kuoli pilvikirsikka.

Alla olevan istutusalueen toisella puolen on kulku keittiön terassille ja seinää vasten nojaava serminpätkä on sermi, joka olisi tarkoitus sijoittaa paikalle, jossa kuvan ottanut henkilö seisoo.

Ja tässä vielä näkymä etupihalle. 

Aivan kun jotain vielä puuttuisi.... Hmmm.... :)