Pionin kukinnan aikaan

Viikko on ohi hurahtanut. Alkuviikon satoi vettä lähes koko ajan. Ei siis mitään jakoa päästä puutarhaan. Nyt eilen ja tänään on ollut vaihteeksi ihan kivat päivät. Eilen tehtiin satsi pyöreitä kiviä taas, jotka saa nyt kuivua ainakin huomisiltaan. Laskin että noin 10 kiveä vielä uupuu.

Kukinta vaan jatkuu. Tosi iloinen olen että särkynytsydän kukkii edelleen oikein voimissaan. Muutamia ihania päivänkakkaroita näkyy siellä täällä sorakäytävällä. Päivänliljojen kukinta alkaa olla ohi, kuten myös tulikellukan ja jättipoimulehden kukintoja leikkasin tosi paljon pois, kun ne on jo ihan tarpeeksi itseään kylväneet puutarhaan. Kesäpikkusydämet kukkii ja lehtosinilatvat. Kruunuvuokot ovat lisääntyneet ja pioniunikot samaten.

Veljen vaimolta saatu kuunlilja on alkanut kukkia. Muut kuunliljat vasta työntelee kukkiaan esille.

Jalopähkämöt on edelleen voimissaan ja kerää hurjasti kimalaisia. Hassua sinänsä kun minusta jalopähkämöt tuoksuu jopa pahalle ja vieressä oleva ihana, valkoisessa kukassa oleva tähtijasmike ei saa puoleensa yhtään kimalaista ja nimenomaan tähtijasmike tuoksuu tosi hyvälle.

Entäs sitten pionit?

Mulla on puutarhassa 6 pionia, joista vanhin on tämä Sarah Bernhardt. Se on kuronut itsensä noin 130 cm pitkäksi ja nuppuja taisi olla 26. Nyt on kukintaa odotettu koko viikkoa ja surtu surkeaa sateista kylmää keliä. Ja eilen se sitten jo vähän näytti itseään. Heti kun lämpeni alkoi nupuissa olla elämää. Ne alkoi aueta. Yhden toin jo sisällekin ja se aukeni nopeasti. Pitää tuoda vielä muutama nuppukin maljakkoon. On nämä vain puutarhan kuningattaria.

Juu. Oli ne oranssinpunaiset liljatkin aukenemassa. Mutta eihän niitä kukaan huomaa kun edessä on pinkkiä kauneutta.. Mulla pitäisi olla vierekkäin kaksi Sarah Bernhardtia, mutta toisen pionin nuput on kyllä aivan eri väriset. Ja tämä on nyt vasta kukkimassa ekan kerran. Nuppuja on kolme.

Olisi kyllä kiva tietää mikä tämä mahdollisesti on.