Juhannuksen touhuja

Mukavat ilmat sattui sittenkin juhannukselle. Ja parasta ettei itikoita ole juurikaan, iltasella niitä esiintyy, mutta silloin on jo päivän työt tehty. 

Kuolanpioni kukkii kivasti. Mehiläiset tykkää. 

Samaten etupihan pihlajien alla mesimarjat ovat runsaassa kukassa.

Perjantaina, juhannusaattona aloin latoa muurikiviä paikoilleen. Mies niitä haki Napapiirin betonilta.

Tai eihän niitä niin vain ladota, ensin ne puolitetaan kahteen osaan ja tasoitetaan alusta.

Muurikiveys alkaa alimman portaan etureunasta ja tässä kohdin niitä tuli kolme päällekkäin. Maanpinta hieman kohoaa leikkipaikalle päin, joten alin rivi jäi pois ja jatkoin kaarta kahdella kivellä. Liljoja mulla kasvaa jo vähän liikaakin, joten liljat sai lähteä tästä nurkasta.

Kaareen istutin jo istutusalueella, tosi ahtaasti kasvavia kasveja. Sinikuunliljoja jaoin ja sain monta uutta taas, niitä kasvoi neljä ja sain niistä 12 uutta (wuhuu!). Samaten angervon jaoin ja sain yhdestä taimesta neljä uutta taimea. Kuolanpioni saa kasvaa omassa paikassaan ja sen viereen jäi vielä tilaa uudelle pionille. Pikkusydäntä istuttelin kuunliljojen väleihin. Nämä pitää jakaa tosi aikaisin keväällä, muuten ottavat nokkiinsa, nytkin yksi yrittää olla heikolla hapella, mutta eiköhän se tuosta vielä tokene. Istutin vielä punapäivänkakkaraa penkkiin, kun ei juuri muuta tällä hetkellä löytynyt. Jotain valkoista perennnaa haluaisin joukkoon, mutta kovin vähäiseltä tarjonta tuntuu.

Kevätvuohenjuuret siirrän toisaalle, kun ovat kukkineet.

Tänään, lauantaina sitten aloin tehdä toista kaarta viereen. Mutta sekä muurikivet että multa loppuivat kesken. Tulee kyllä tosi kivan näköinen tästä istutusalueesta, kun vertaa entiseen kapeaan alueeseen.

Kivien leikkuri on vielä Ylitorniolla, pitää sitä hakea lainaan, kun muutamaa muurikiveä pitää saada katkaistua ja muokattua että paremmin kaari taipuu. Maanantaina haetaan lisää kiviä, niin saan toisenkin kaaren viimeisteltyä.